Jäljellä juurikin enää yksi viikko vaihtoa. Aika on hujahtanut hurjan nopeaan.. ja odotan kuitenkin kotiinpääsyä enemmän kuin olisin uskonutkaan. It'll be good to be home again!
Etukäteen ajattelin, että kolme kuukautta (=2½kk) on juuri sopiva aika vaihdolle, mutta uumoilin kuitenkin että mieli muuttuisi täällä ollessa. Täytyy myöntää, että kun ensimmäisen kerran tutustuin kunnolla yliopiston kampukseen, harmittelin tosissani etten jää pidemmäksi aikaa oppitunneille. Harmittaa myös se, että nyt kun olen viimein tutustunut ihmisiin ja löytänyt kavereita, onkin kohta jo aika lähteä. Mutta kuitenkin..
Ikävä kotiin on hirmuinen. En taida enää koskaan haluta lähteä näin kauaksi aikaa näin kauaksi rakkaastani. Suomesta itsestään en ikävöi kuin saunaa ja Sidiä, ja ehkä mökkeilyä, mutta Gioa! Voi itku miten vaikeaa on ollut viimeisinä viikkoina, kun ihan kohta pääsee kotiin ja tekisi mieli olla siellä jo. Jos saisin Gion tänne, jäisin mielelläni kesäksi tai kauemmaksikin aikaa. Muuttaisin jopa pysyvästi tänne! Lennättäisin Sidinkin tänne jahtaamaan lampaita.. Mutta nyt tekee vain hirmuisesti mieli kotiin.
Lisäksi tuntuu hiljalleen siltä, että Stirling on nähty. Onhan tämä kaunis pieni kaupunki, joo, ja maisemat on kivat ja vuorillekin on tullut kiipeiltyä useampaan kertaan ja noin. Ihmiset on ystävällisiä ja linna on hieno ja kaikkea. Mutta kun ei ole rahaaa matkustella ja nähdä vähän muutakin Skotlantia kuin tämä, niin on vain todettava että kyllä tämänkokoisessa kaupungissa kaksi ja puoli kuukautta on ihan tarpeeksi. Oikeasti.
Tää vaihto oli erittäin opettavainen kokemus ja ihan taatusti tarpeen minulle. Ammattiin liittyvien asioiden lisäksi olen oppinut melkoisesti elämästä yleensä, ylläripylläri, ja olen myös oppinut arvostamaan hurjasti miestäni ja yksinkertaisia asioita elämässä.. Noh, tällaista tää taas on kun yrittää kasvaa aikuiseksi. Nyt haaveilen taas hurjasti vauvasta, vaikka piti ihan hissukseen ensin käydä koulut loppuun ja muuta paskaa. Katsotaan kuinka tässä elämässä taas käy :D
Tällasta tänä iltana. Sen sijaan että viimeistelisin melkein valmiin potilascase-esseen valmiiks tai aloittaisin sen viimeisimmän pakollisen esseen tai vaikka edes lukisin lääkäriluentojen uusintatenttiin, kirjoitan blogia ja lueskelen äitiysblogeja ja luen kaikki iltalehden nettisivujen uutiset läpi ja muuta yhtä järkevää. Mutta olenkin tänään ollut supertarmokas ja pessyt kaikki petivaatteet ja 3/4 kaikista vaatteistani ja siivonnut puolet talosta ja tehnyt sen ensimmäisen esseen melkein valmiiksi.. joten kai tässä sallitaan pieni laiskottelu :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti